Muutama maalaus

Lupauduin maalaamaan bokseritaulun aikataululla valmiina joskus. Eikä mennyt kuin vuosi! Aaargh! Mutta välillä inspiraatio hakee ja hakee. Välillä olen kyllä tehnyt jotain muuta, mutta tällaista minun tekeminen on: kun tekee mieli maalata kissaa, ei sivellin suostu tekemään yhtään oikeaa vetoa koiratyöhön. Ja sitten kun pääsee vauhtiin, tulee samalla tehtyä kaksi. Tuttavani bokserit Cassi ja tyttärensä Rani.

"Cassi"



















öljyvärit 30x40cm


"pikkuinen Rani"



















öljyvärit 20x20cm

Remminaulakko

Joululahjaidean sain Tuulen koirat -palstalta. Siellä oli tehty todella upeita rotunaulakoita ja kylttejä ja ajattelin, jotta tuohan olisi mukava. Toteutus ei ihan ollut mutkatonta, mutta yritystä riitti! Kuviosaha ja porakone lainaan (parit puhelut, miten minä osaan ostaa oikeanlaisen terän kaupasta, kuinka se nyt vaihdettiinkaan, miten tämän poran saa pyörimään toiseen suuntaan jne jne jne) ja työn touhuun. Sahatessa lähti pienet palaset alustana olleesta tuolistakin ja kerran oli kovin lähellä sormenpään lähtö. Tuntui jo kevyt hipaisu, kun saha lipsahti. HUH! Pyörrytti pelkkä ajatus ja tuli pakollinen tauko. :D

Omega toimi apurina ja maailman nopeimpana koirana oli ottanut huomaamattani naulakko-osan ja ehtinyt pureskella hieman jokaista kulmaa, ennenkuin ehdin väliin. Pukin pikku apuri. Taatusti ainutlaatuinen joululahja!

Lopuksi öljyväreillä maalia päälle ja kuivamaan. Sahauksessa olisi todellakin opettelua, mutta päätin, että seuraava naulakko otetaan työn alle _joskus_. Ei lähiaikoina, voin luvata. :D

Mutta tällainen tuli; schäfer ja kelpie -remminaulakko.

Taulu Rinsessaisesta

Outoa kait, mutta minulla on vain yksi tekemäni taulu omalla seinälläni. Pari vuotta sitten maalattu kissa, joka ei edes esitä omaani.

Yllätin itsenikin ja vision saatuani meni reilu tunti ja taulu oli valmis ja kuivamassa. Ikinä en ole onnistunut saamaan mitään noin nopeasti valmiiksi. Väreinä käytin vain taustavärin lisäksi vain mustaa. Tykkään kovasti, en ole ennen tehnyt tällä tyylillä. Hirmuisesti teki mieli vielä sipaista jotain sinne ja tänne, mutta onnistuin pitämään näppini kurissa.

Tässä kuva Rakkaasta Rinsessastani.
(tausta ei ole noin keltainen, valo hieman vääristää.)




















Öljyvärit, 50x70cm

Uusi blogi!

Pienen pähkäilyn jälkeen päätin alkaa pitämään paskarteluaiheista blogia. Itse tykkään etsiä blogeista ja kotisivuilta ideoita ja uusia tuulia tekemisiini. Toivottavasti joku siis saa inspiraatiota töistäni! Toinen syy on puhtaasti se, että saisin joskus jotain valmiiksi! Paha tapani on aloittaa sen kymmenen eri juttua, eikä mikään tunnu valmistuvan. Olisihan tämä ihana elämäntapa: olla luova ja askarrella päivät pitkät. ...mutta taidan pitää vielä päivätyöni. ;)

Ensimmäisenä esittelen kynttelikön, josta tuli i-h-a-n-a!

Näin tämän tapaisen wmw-markkinoilla, mutta en raaskinut ostaa. Idea jäi kuitenkin elämään, etenkin kun tiesin kotipuolessa päin erään peltosaran päässä olevan kiepin ruostunutta piikkilankaa. Vain kiva kehikko puuttui. Sellainen löytyi Prismasta, valkoisena tosin. Mutta hintaa 12 euroa ja innosta hihkuen kassalle. Kotona maalia pintaan ja piikkilankaa ympärille.











...piikkilangan kanssa minulla tosin oli suuria taisteluja, eikä se lopulta ihan asettunut, niinkuin olin ajatellut, mutta jotenkin kuitenkin. Vielä pitäisi porata kattoon koukku ja valita sopivan väriset kynttilät. En osaa päättää, mikä väri olisi paras. Ideoita?





...aina ei ihan onnistu.
Olen tehnyt elämässäni yhdet villasukat, joskus kouluaikana. Nyt löytyi ihanan väristä lankaa ja päätin tehdä sukat. Ihan itse. Siitä lähdettiin liikkeelle, että minun täytyi googlettaa, kuinka nurja silmukka tehdään. Sukan ohje tietysti täytyi etsiä myös. Kantapää kohdassa puhelu äidille: oikeastikö työ kuuluu kääntää kesken puikon? Ja jatkui.
Eräänä aamuna lattialla oli vastassa tällainen:
Lankarulla yhtenä sekasotkuna pitkin lattioita, sukassa yksi puikko kiinni, silmukoita karkuteillä enemmän ja vähemmän. Kissat olivat pudottaneet työn alas kirjahyllystä, koira oli viimeistellyt. Aaargh!
Tarina ei vielä tiedä kertoa, jatkuuko tämä projekti joskus. Yksistään tuo langan selvittäminen pistää puhalluttamaan.